Shanghain Suomi-koulun opetussuunnitelma syksy 2010

Työryhmä:Kaisa Kesti, Taina Saahko, Katja Sipilä

Sisällysluettelo

Shanghain Suomi-koulun toiminta-ajatus
3-6 - vuotiaat suomikoululaiset
Yleiset tavoitteet
Oppimistavoitteet ja opetussisällöt
Ryhmässä toimimiseen liittyvät sosiaaliset tavoitteet
Teemat ja aihepiirit
Opetusvihjeitä
7-9 - vuotiaat suomikoululaiset
Yleiset tavoitteet
Oppimistavoitteet ja opetussisällöt
Kognitiiviset tavoitteet ja sisällöt
Ryhmässä toimimiseen liittyvät sosiaaliset tavoitteet
Teemat ja aihepiirit
Opetusvihjeitä
10–13 - vuotiaat suomikoululaiset
Yleiset tavoitteet
Oppimistavoitteet ja opetussisällöt
Kognitiiviset tavoitteet ja sisällöt
Psykomotoriset tavoitteet ja sisällöt
Ryhmässä toimimiseen liittyvät sosiaaliset tavoitteet
Teemat ja aihepiirit
Opetusvihjeitä
Suomi toisena / vieraana kielenä
Oppimistavoitteet
Opetussisällöt
Opetusvihjeitä

 

Shanghain Suomi-koulun toiminta-ajatus

Suomi-koulu tarjoaa Shanghaissa asuville lapsille ja nuorille suomalaisen kohtauspaikan vertaisryhmässä kodin ulkopuolella. Koulun antama opetus on mahdollisimman yksilöllistä, eriyttävää ja tavoitteellista, ja siten tarjoaa lapsille valmiuksia suomen kielen ylläpitoon ja kehittämiseen. Lisäksi opetuksen tarkoituksena on helpottaa lasten paluuta suomalaiseen päiväkoti- ja kouluyhteisöön.

Oppiminen Shanghain Suomi-koulussa tapahtuu monipuolisesti liikunnan, musiikin, kädentaitojen, leikin, kirjallisuuden, kielen opetuksen ja draaman avulla. Tavoitteena on tarjota iloinen ja hyväntuulinen oppimisympäristö. Suomen kielen lisäksi Shanghain Suomi-koulussa lapset oppivat suomalaisista perinteistä, kulttuurista ja tavoista sekä Suomen historiasta.

Oppilaita kannustetaan reiluuteen, rehellisyyteen ja toisten huomioonottamiseen; vastuullisuutta, oikeudenmukaisuutta ja sisua unohtamatta. Lisäksi oppilaita tuetaan kaksija monikielisyyteen kasvamisessa sekä kannustetaan käyttämään ja kartuttamaan tätä taitoa.

Koulun tavoitteena on myös tukea oppilaan positiivisen minäkuvan kehitystä. Oppilaille luodaan oppimisympäristö, jossa he voivat turvallisesti ilmaista itseään ja samaistua toisiin suomen kieltä puhuviin lapsiin ja nuoriin. Kaikessa oppimisessa Shanghain Suomi-koulussa tavoitteiden asettamisen perustana ovat oppilaan olemassa oleva osaaminen ja taidot sekä kielelliset kyvyt. Niiden pohjalta luodaan yksilölliset, realistiset tavoitteet. Opetus pyritään suunnittelemaan mahdollisimman henkilökohtaiseksi ja sitä eriytetään ryhmän tarpeiden mukaan. Shanghain Suomi-koulussa pyritään herättämään halu elinikäiseen oppimiseen lapsilähtöisen opetuksen avulla.

Shanghain Suomi-koulu pyrkii tukemaan jäsenperheitään monipuolisin keinoin suomenkielen säilyttämisen ja/tai elvyttämisen tiellä. Näitä keinoja ovat koulun kirjasto, kodin ja koulun yhteiset juhlat ja tempaukset sekä vanhempien mahdollisuus tavata lapsensa opettajia henkilökohtaisesti.

3-6 - vuotiaat suomikoululaiset

Lapselle oppiminen on kokonaisvaltainen tapahtuma, hän on synnynnäisesti utelias, haluaa oppia uutta, kerrata ja toistaa asioita.

Shanghain Suomi-koulun 3-6 - vuotiaiden ryhmän lapsista osa saattaa jo olla koulussa vaikka he Suomessa olisivat vasta päiväkoti-ikäisiä. Tämän ikäistä lasta lähellä on kuitenkin oma koti ja perhe ja näihin asioihin heidän opiskelunsa painottuu.

Yleiset tavoitteet

Lapsen mielenkiinnon herättäminen ja ylläpitäminen suomen kieltä ja suomalaisuutta kohtaan.

Antaa onnistumisen elämyksiä lapsen kielitaustasta ja tasosta riippumatta ja tätä kautta edesauttaa ja vahvistaa hänen terveen itsetunnon kehittymistä.

Saada lapsi käyttämään rohkeasti jo osaamaansa suomea.

Lapsen oman kokeiluhalun ja uteliaisuuden tukeminen sekä rohkaiseminen uusien asioiden kohtaamiseen ja kokeilemiseen sekä uusien taitojen oppimiseen.

Oppimistavoitteet ja opetussisällöt

Lapsi tarvitsee kieltä toiminnassaan ja kieli kehittyy leikkimisen, liikkumisen, kokemisen ja kädentaitojen myötä.

Lapsella on luontainen taipumus sanoilla leikittelyyn. Kielellisen tietoisuuden kehittymistä ja kielen rikastamista tuetaan, loruillen, riimitellen, hyräillen, laulaen ja rytmitellen sekä tutustuen monipuolisesti myös kirjoitettuun kielimuotoon.

Kirjallisuuden eri lajit kuuluvat alusta lähtien pienten lasten maailmaan. Ne tutustuttavat lasta monipuolisesti ympäröivään maailmaan, kielen rikkauksiin ja harjoittavat kuuntelutaitoja.

Lapsen itsensä keksimät tarinat sekä luova toiminta ja kädentaitojen harjoittaminen (askarteleminen, piirtäminen, maalaaminen, näytteleminen) opettajan kertomien satujen ja tarinoiden pohjalta kasvattavat luottamusta omiin kykyihin ja jatkuvaan itsensä ilmaisemiseen.

Opetellaan kirjaimia, tavuja ja sanoja sekä lukemisen ja kirjoittamisen alkeita (oman nimen kirjoittaminen).

Ongelmanratkaisutaitojen kehittäminen ja käyttäminen, esim. totta/tarua, vertailu/päättely, erilainen/samanlainen, enemmän/vähemmän ja luokittelu/järjestykseen asettaminen. Oppimistehtävien ja kommunikointitavan vastaavuus lapsen sen hetkisen kykytason kanssa.

Opetuksen konkreettisuus ja sen eteneminen sopivin askelin.

Ryhmässä toimimiseen liittyvät sosiaaliset tavoitteet

Lasten sosiaalisen kanssakäymisen edistäminen, ryhmään kuulumisen tunteen vahvistaminen ja ystävyyssuhteiden rakentaminen. Ryhmän sääntöjen noudattaminen ja annettujen ohjeiden mukaan toimiminen sekä yhteistyötaitojen kehittäminen leikkien, laulujen ja muun toiminnan kautta.

Toisten huomioonottaminen, oman vuoron odottaminen, muiden kuunteleminen ja tarvittaessa toisten auttaminen. Oman ja toisten työn arvostaminen.

Toisten mielipiteiden kunnioittaminen, erilaisuuden hyväksyminen ja kyky selvittää mahdollisia riitoja.

Hyvien tapojen sisäistäminen ja niiden merkityksen ymmärtäminen (esim. kiittäminen, tervehtiminen, anteeksiantaminen ja –pyytäminen).

Erilaisten leikkien, laululeikkien, pelien, kädentöiden ja tehtävien kautta hieno- ja karkeamotoriikan sekä oman kehon hallinnan kehittäminen.

Teemat ja aihepiirit

Teemana on oma perhe ja koti. Harjoitellaan omaan itseensä, perheeseen, kotiin ja jokapäiväiseen elämään liittyvää sanastoa.

Tavoitteena on että lapsi osaa suullisesti käyttää tätä sanastoa ja kertoa muille perheestään itsestään, kodistaan, mahdollisista lemmikkieläimistään, päivän rutiineista ja tapahtumista.

Puhutaan kotiin liittyvistä perhejuhlista ja perehdytään suomalaisiin perinteisiin ja tapoihin opetuksessa vuosittain kertautuvien juhlapäivien (uusivuosi Kiinassa / Suomessa, ystävänpäivä, Kalevalan päivä, Agricolan päivä, pääsiäinen, vappu, äitienpäivä, kevätjuhla, Aleksis Kiven päivä, isänpäivä, itsenäisyyspäivä, joulu, joulujuhla) kautta.

Opetusvihjeitä

*• lorut, runot, riimit
*• satu- ja kuvakirjat
•* arvoitukset
•* hokemat
•* piirtäminen, askartelu
•* roolileikit
•* nukke- ja pöytäteatteri
•* palapelit, lauta- ja korttipelit
* •sanaleikit
•* laulut, laululeikit
•* värityskuvat
•* äänikirjat

7-9 - vuotiaat suomikoululaiset

Shanghain Suomi-koulussa 7-9 -vuotiaitten opiskelun painopiste on koulumaailmassa. Tämän ikäinen lapsi on juuri aloittanut koulunkäynnin. Shanghaissa lapset käyvät yleensä kansainvälistä koulua. Koulun kieli on yleensä englanti, mutta siellä opetetaan myös kiinaa.

7-9 - vuotiaalle oma perhe ja siihen liittyvät asiat ja sanasto ovat jo tuttuja, joten sanastoa lähdetään laajentamaan kouluun liittyvään sanastoon. Lapsi tarvitsee tätä sanastoa kyetäkseen hahmottamaan koulumaailmaa myös suomen kielellä. Hän oppii päivittäin uusia asioita paikallisessa koulussa, mutta asiat saattavat jäädä vieraiksi suomen kielellä. Tämän huomaa, kun lapsi käyttää vieraskielistä sanaa kuvatakseen jotain koulussa kokemaansa asiaa. Suomenkielinen vastine puuttuu lapsen sanastosta. Suomi-koulun tavoitteena on harjaannuttaa tämänikäisen lapsen koulusanastoa.

Yleiset tavoitteet

Motivoida oppilasta käyttämään suomen kieltä itsensä ilmaisemiseen.

Ylläpitää suomen kieltä ja suomalaista kulttuuria ja tapoja.

Vahvistaa suomalaista identiteettiä.

Kehittää kädentaitoja

Sanavaraston lisääminen ja oikeinkirjoitus

Hyvien tapojen oppiminen, ryhmässä toimiminen ja toisten huomioon ottaminen sekä erilaisuuden hyväksyminen (mm. kaikki eivät puhu suomenkieltä samalla tasolla).

Opetuksen tulisi vastata sekä ikätasoa että kielellistä tasoa.

Oppimistavoitteet ja opetussisällöt

Oppimistavoitteet määrittelevät ne tavoitteet, johon opetuksessa pyritään ja mitä oppilaan toivotaan omaksuvan. Opetussisällöt kuvaavat niitä toimintatapoja ja työmenetelmiä, joita opetuksessa käytetään tavoitteiden saavuttamiseksi.

Kognitiiviset tavoitteet ja sisällöt

Rakenteet ja kielitieto

Oppilas osaa suomalaiset aakkoset ääneen ja kirjoittaen.

Oppilas osaa kirjoittaa tavuja, sanoja ja lauseita.

Oppilas osaa kirjoittaa kaksoiskonsonantin.

Harjoitellaan kirjoittamista esim. vihkoon. Harjoitellaan kirjaimien, sanojen ja lauseiden kirjoittamista. Opetellaan aakkoset, aakkosjärjestys, vokaalit ja konsonantit, pitkä vokaali ja kaksoiskonsonantti. Opetellaan iso ja pieni alkukirjain, lause sekä piste, kysymys- ja huutomerkki, kysymys- ja yhdyssanat. Sanaluokista opetellaan substantiivejä, adjektiivejä, numeraaleja ja verbejä.

Lukeminen ja kirjoittaminen

Mekaanisen luku- ja kirjoitustaidon oppiminen ja kehittäminen.

Oppilas osaa kirjoittaa lyhyen ja yksinkertaisen kuvauksen henkilökohtaisista kokemuksista tai ympäristöstä.

Oppilas osaa arkisen perussanaston.

Opetellaan lukemaan tietotekstiä. Tunnistetaan tekstistä otsikot ja opitaan ennakoimaan, mitä tietoa otsikon alta voi löytyä. Samoin opitaan lukemaan oppikirjan sisällysluetteloa ja katsomaan mitä tietoa siitä löytyy. Katsotaan, miten kuva selittää tekstiä ja mitä tietoa
kuvista löytyy, luetaan myös kuvatekstejä. Tietokirjoista katsellaan sanastoa, oppikirjoista opitaan oppiaineiden tärkeää sanastoa. Tehdään lapsille tutuksi, kuinka oppikirjoissa uudet tärkeät sanat on esitetty (kursiivi ja lihavointi) ja miten tärkeä sana on tekstissä selitetty. Voidaan myös tutustua matematiikan sanallisiin tehtäviin ja matematiikan ilmauksiin sekä erilaisiin muiden aineiden koetehtäviin (nimeämistehtävät, sanojen ja käsitteiden selittämistehtävät, aukkotehtävät, laajat kysymykset).

Lukeminen, luetun ymmärtäminen ja kirjallisuus

Oppilas ymmärtää ainakin tekstin pääasiat ja joitakin yksityiskohtia.

Oppilas oppii ymmärtämään lukemaansa tekstiä, kertomaan tekstin sisällön omin sanoin ja osaa tehdä siitä omia johtopäätöksiä.

Harjoitellaan peruslukutaitoa kielellinen kehitys ja ikätaso huomioon ottaen. Luetaan ikäluokkaan sopivia tekstejä ääneen. Opetellaan tavuttamaan sanoja.

Kirjallisuusaihepiiristä voidaan poimia vielä esim. runot, fiktiiviset tekstit (sadut ja sarjakuvat), kirjat (ja elokuvat) sekä vanhat kertomukset ja eläinsadut. Näiden avulla voidaan esim. opetella tunnistamaan sanojen taivutettuja muotoja ja perusmuotoja, sekä oppia löytämään taivutetusta muodosta oikea perusmuoto. Satujen ja tarinoiden perusteella voidaan kirjoittaa omaa tarinaa. Opitaan myös tunnistamaan käsitteistöä (päähenkilö, sivuhenkilö, aika, paikka, juoni ja teema) ja käyttämään sitä hyödyksi kirjoitettaessa omaa tarinaa.

Kuullun ymmärtäminen

Oppilas ymmärtää puhetta ja pystyy toimimaan annettujen ohjeiden mukaisesti. Oppitunneilla kuunnellaan opettajan lukemaa tekstiä tai äänitettä. Sama teksti kuunnellaan muutamaan kertaan, jonka jälkeen muodostetaan oppilaille joko suullisia tai kirjallisia kysymyksiä.

Askarteleminen

Askarrellaan ja piirretään johonkin tiettyyn teemaan liittyen. Tunnilla voidaan esimerkiksi kuvittaa tarinoita tai tehdä sarjakuvia, tai askarrella johonkin suomalaiseen juhlapyhään liittyvä "esine" (virpomisvitsa, joulukuusen koriste, sampo, vappuviuhka jne…).

Vertaileminen

Vertailuharjoitukset auttavat oppilasta tunnistamaan ja erottamaan kunkin maan tunnusomaisia piirteitä. Vertailu voi kohdistua esimerkiksi Suomen ja oppilaan tämänhetkisen kotimaan kulttuuriin, tapoihin, ilmastoon, kieleen. Suomalaiset juhlat, suurmiehet (Aleksis Kivi, Runeberg, Elias Lönnrot) ja paikalliset perinteet.

Laulaminen

Laulun avulla ilmaisutavat ja lauserakenteet saattavat painua syvälle oppilaan mieleen (esim. minä, sinä, hän, me, te, he. Älä sinä hännistä vetele).

Ryhmässä toimimiseen liittyvät sosiaaliset tavoitteet

Kehittää oppilaan ryhmä- ja yhteistyötaitoja.

Oppilas osaa tervehtiä, kiittää, pyytää anteeksi ja osaa ilmaista omat tunteet ja mielipiteet sekä ottaa keskusteluissa toiset huomioon.

Oppilas osallistuu sosiaalisiin leikkeihin ja pelaa pelejä ja osallistuu mielikuvitusleikkeihin.

Oppilas osaa kertoa itsestään, lähipiiristään ja arkisista asioista suomenkielellä.

Kehittää oppilaan taitoa kuunnella ja puhua ja odottaa omaa puheenvuoroa.

Kehittää oppilaan taitoa kysyä ja vastata.

Oppitunneilla keskustellaan opettajan ohjaamana tai vapaasti jutustellen.

Saduttaminen (menetelmä, jossa opettaja kirjaa ylös oppilaan tuottaman tarinan)

Leikkiminen/ pelaaminen

Leikkiminen ja liikkuminen ovat lapselle ominaisia tapoja toimia. Erilaiset leikit ja pelit luokassa ja ulkona vievät pois "koulumaisesta" oppimisesta. Tunneilla voidaan pelata erilaisia kortti-, lauta ja muistipelejä, hirsipuuta tai tietokilpailuja. Lapset eivät leiki oppiakseen, mutta oppivat leikkiessään. Leikit ja pelit kuuluvat myös isojen ryhmään.

Tiedon kerääminen / etsiminen

Etsitään itse tietoa Suomesta ja suomalaisista tavoista. Käytetään hyväksi tietokirjallisuutta ja sanoma- ja aikakauslehtiä.

Tiedonhankintaprojektit erilaisiin aiheisiin kuten suomalaiseen kulttuuriin, luontoon ja elämään liittyen.

Teemat ja aihepiirit

Tavoitteena on, että lapsi hallitsee koulumaailman (koulu, oppiaineet, tapahtumat, ystävät ja juhlat) sanastoa. Hän osaa käyttää sanastoa oikein suullisesti ja kirjallisesti.

Kouluvuoteen liittyy oleellisesti suomalaisten juhlien juhliminen. Opetuksessa kertautuvat vuosittain seuraavat juhlapäivät: uusivuosi Kiinassa / Suomessa, ystävänpäivä, Kalevalanpäivä, Agricolan päivä, pääsiäinen, vappu, äitienpäivä, kevätjuhla, Aleksis Kiven
päivä, isänpäivä, itsenäisyyspäivä, joulu, joulujuhla.

Teemana 7 -9- vuotiaiden ryhmässä on minä ja koulu. Tutustutaan koulusanastoon ja käytetään sitä monipuolisesti eri opetustilanteissa (luokkahuone ja sen osat, koulun paikat, koulun henkilökunta, koulun verbit, koulun käskysanasto ja koulun aikataulu).

Puheharjoituksena ovat koulun erilaiset puhetilanteet (kohteliaat fraasit eri tilanteissa: avun pyytäminen opettajalta, myöhästyminen, läksyjen tai työvälineiden unohdus, terveydenhoitajan vastaanotto). Aikamuotoja harjoitellaan esim. historian oppikirjan tekstien avulla; käskymuotoja harjoitellaan koulutehtävien ohjeiden avulla (työkirjan tehtävät ja opettajan suullisesti antamat tehtävät ovat usein käskymuodossa).

Teemoiksi sopivat mm. vuodenajat, kuukaudet, viikonpäivät, vuorokaudenajat, kellonajat, ilmasto ja ilmaston vaihtelut ja sää, ajankohtaiset tapahtumat sekä eläimet ja luonto.

Opetusvihjeitä

*• rooli- ja draamaleikit
*• lorut, runot
•* omat tarinat
•* suomalaiset lastenlaulut
•* suomalainen musiikki
*• äänikirjat
•* lasten kirjallisuus: opettaja lukee, oppilas lukee itsenäisesti
•* kirje
•* sanelu
*• oppikirjat
•* ristikot
•* arvoitukset, vitsit
•* kuunteluharjoitukset
•* lasten aikakausilehdet, oman lehden tekeminen

10–13 - vuotiaat suomikoululaiset

Alakoulun viimeisillä luokilla oleva lapsi on yleensä tasapainoinen, innokas, sosiaalinen, aktiivinen ja monista asioista kiinnostunut.
Lapsen ajattelu kypsyy vähitellen sellaiselle tasolle, jossa ajattelu ei ole enää sidoksissa vain siihen, mitä itse konkreettisesti havainnoi. Lapsen tapa ajatella alkaa vähitellen muistuttaa aikuisen tapaa, vaikka ajattelun kehitys jatkuu edelleen. Ajattelun kehityksen lisäksi tietojen ja kokemusten karttuminen auttaa arvioimaan erilaisia tilanteita entistä viisaammin ja kypsemmin.

Lapsi pystyy jo mielessään työstämään monenlaisia asioita. Hän oppii kuitenkin uusia asioita yhä parhaiten tekemällä. Lapsi hakee mielellään asioiden välille syyseuraussuhteita. Hänestä on hauska väitellä ja katsella asioita eri näkökulmista.

Yleiset tavoitteet

Motivoida oppilasta käyttämään suomen kieltä monipuolisesti eri tilanteissa.

Kehittää suomen kielen taitoa tulevia vuosia ajatellen.

Perehdyttää oppilas suomen kielen perusteisiin sanaston, rakenteen ja suomen kielen ominaispiirteiden osalta.

Oppimistavoitteet ja opetussisällöt

Oppimistavoitteet määrittelevät ne tavoitteet, johon opetuksessa pyritään ja mitä oppilaan toivotaan omaksuvan. Opetussisällöt kuvaavat niitä toimintatapoja ja työmenetelmiä, joita opetuksessa käytetään tavoitteiden saavuttamiseksi.

Kognitiiviset tavoitteet ja sisällöt

Rakenteet ja kielitieto

Oppilas osaa erottaa puhe- ja kirjakielen toisistaan.

Oppilas tietää keskeiset suomen kielen rakenteet, kuten äänteen keston, astevaihtelun, sanaluokat, sijamuotojen käytön sekä verbien persoona- ja aikamuodot ja osaa käyttää niitä.

Oppilas tutustuu kirjoitus- ja äännejärjestelmään; sana, lause, virke.

Oppilas osaa diftongit, kaksoiskonsonantit ja -vokaalit.

Lukeminen ja kirjoittaminen

Oppilaan luku- ja kirjoitustaidon kehittäminen oman tason mukaisesti.

Oppilas osaa lukea ja kirjoittaa oman elinympäristönsä arkisanastoon perustuvaa ja tarkoitukseen sopivaa tekstiä.

Oppilas osaa kirjoittaa lyhyen, yksinkertaisen kuvauksen nykyisistä ja menneistä tapahtumista ja toimista sekä henkilökohtaisista kokemuksista ja elinympäristönsä arjesta (lyhyet kirjeet, muistilaput, hakemukset, sähköpostit, tekstiviestit, puhelinviestit). Hän osaa
arkisen perussanaston, rakenteet ja tavallisimmat sidoskeinot.

Oppilas rohkaistuu käyttämään uusia sanoja ja lauserakenteita omissa tuotoksissaan.

Oppilaalle kehittyy realistinen käsitys omasta kielitaidostaan.

Kirjoitusharjoitukset voivat luokkatasosta riippuen olla kirjaimia, tavuja, sanoja, lauseita, valmiiden tekstien uudelleen kirjoittamista ("kopiointeja"), saneluja, viestejä, tarinoita tai mielipiteitä. Tuotokset voivat olla esim. uutislehtisiä, kirjeenvaihtoa kummikoulun kanssa,
sähköposteja tai näytelmiä.

Lukuharjoitukseksi sopivat erilaiset tekstit ääneen, itsekseen, parille tai opettajalle luettavaksi. Tekstit voivat olla monipuolisesti kirjoja, lehtiä, vitsejä, ohjeita tai reseptejä.

Lukuharjoitusten aikana opettaja tai oppilaat tekevät tekstistä kysymyksiä, ennakointeja, johtopäätöksiä ja tiivistävät olennaisia ajatuksia. Näin tulee harjoiteltua luetunymmärtämistä.

Vihkoon kirjoitusta, erilaisia kirjoitustyylejä.

Suomalainen tyyppikirjaimisto, suomalaiset kirjaimet - ä ja ö.

Kellonaikojen merkitseminen eri vuorokauden aikoina, järjestysnumeroiden merkitseminen, päivämäärät, numeroiden ilmaisu kirjaimina (=lukusanat).

Psykomotoriset tavoitteet ja sisällöt

Kielenopiskelutaidot

Oppilas osaa tehdä tiedonhankintaa sen eri muodoissa. Hän oppii käyttämään suomenkielisiä oppi- ja sanakirjoja, aikakausi- ja sanomalehtiä sekä Internet-sivuja.

Kuullun ymmärtäminen

Tavoitteena on, että oppilas pystyy hyvin seuraamaan ja ymmärtämään tavallista asiasanastoa sisältävää yleispuhekieltä. Oppilas ymmärtää suomenkielistä puhetta niin, että hän pystyy toimimaan normaaleissa arkielämän tilanteissa. Kuunteluharjoitukset tutustuttavat oppilasta monipuolisesti ympäröivään maailmaan, kielen rikkauksiin ja puhekieleen: tämä opitaan erottamaan kirjoitetusta kielestä.

Puhuminen

Oppilas osaa esittää pienen kuvauksen lähipiiristään ja sen arkisista tapahtumista. Hän pystyy osallistumaan rutiininomaisiin keskusteluihin omista tai itselleen tärkeistä asioista.

Oppilaan puhe on suhteellisen sujuvaa ja ääntäminen ymmärrettävää eivätkä mahdolliset katkokset tai virheet haittaa huomattavasti puheen ymmärrettävyyttä.

Oppilas osaa kohtalaisen hyvin tavallisen, jokapäiväisen sanaston ja jonkin verran idiomaattisia ilmaisuja (ilmaisuja, jotka ovat hyvin kuvainnollisia ja joiden merkitys on hankala päätellä pelkkien sanojen perusteella esim. heittää hanskat tiskiin); useita yksinkertaisia ja myös joitakin vaativampia rakenteita.

Oppilas osaa helposti ennakoitavan perussanaston ja monia keskeisimpiä rakenteita (kuten menneen ajan muotoja ja konjunktioita).
Hän hallitsee kaikkein yksinkertaisimman kieliopin alkeellisessa, vapaassa puheessa.

Vaikka virheitä esiintyisi yhä perusrakenteissakin, se ei haittaa viestin ymmärrettävyyttä.

Oppilas kykenee kertomaan omaan elinpiiriinsä liittyvistä asioista, esim. perhe, ystävät, koti, koulu, vapaa-aika, omat harrastukset, kulttuuri, urheilu, luonto, asuinmaa ja Suomi.

Kertomaperinne, kirjallisuus, viestintäkasvatus

Oppilas kuulee, lukee ja katselee ikäkautensa ja kielitaitonsa mukaisia kirjoja, kertomuksia, satuja, loruja, tv-ohjelmia, elokuvia, Internet-sivuja.

Oppilaan kuvalukutaito kehittyy edelleen (mainokset, elokuvat, Internet).

Kansalliskirjallisuus, perinteet, kansanmusiikki, -tanssi. Suomalainen lapsille ja nuorille suunnattu nykymusiikki.

Luetun ymmärtäminen

Tavoitteena on oppilaan luetun ymmärtämisen edelleen kehittyminen kohti mekaanista, sujuvaa ja ymmärtävää lukutaitoa. Hän oppii hakemaan pääasiat ja ymmärtää ne muutaman kappaleen pituisista arkisanastoon perustuvista teksteistä (esim. mainokset, kirjeet, ruokalistat, aikataulut, käyttöohjeet, pikku-uutiset, kertomukset).

Hän osaa päätellä tuntemattomien sanojen merkityksen niiden kieliasusta ja kontekstista.

Luetusta tehdään suullinen ja/tai kirjallinen raportointi. Tekstin aiheeseen johdattelevia ja sen sisältöjä tarkentavat kysymyksiä voivat esittää sekä opettaja että oppilaat toisilleen.

Luetusta keskustellaan teemaa laajentaen. Näin harjaantuvat erilaiset lukustrategiat: silmäily, ennakointi, sisältöön syventyminen jne.

Harjoitellaan vitsien, sanaleikkien ja arvoitusten ymmärtämistä: hahmotetaan sanojen monimerkityksellisyyttä, syvennetään kulttuurista tietoutta.

Opitaan tunnistamaan erilaisia tekstilajeja: ruokalista, mainos, uutinen.

Kielenopiskelutaidot

Etäopiskelutaitojen kehittäminen - Internetin käyttö, sähköposti.

Tiedonhankintaa suomenkielisiltä nettisivuilta, oppi- ja sanakirjoista, aikakausi- ja sanomalehdistä sekä haastatteluja tekemällä.

Ajattelu- ja pohdintataitojen kehittäminen hiljaisen mietiskelyn ja sen tuottamien ideoiden esittelemisen (piirrokset, kirjoittaminen, keskustelu) avulla.

Tiedonhankinta esim. tietosanakirjoista, Internetistä.

Suomenkielisiä leikkejä ja pelejä, näytelmiä ja lauluja; sarjakuvien ja filmien tekoa.

Oppilas ohjataan tarkastelemaan omaa oppimistaan.

Ryhmässä toimimiseen liittyvät sosiaaliset tavoitteet

Oppilas osaa toimia ryhmässä.

Hän pystyy toimimaan kulttuurisidonnaisissa tilanteissa, kuten anteeksi pyytäminen, kiittäminen, tervehtiminen.

Hän kykenee omien tunteidensa ja mielipiteidensä ilmaisemiseen sekä ottamaan kuulijan huomioon keskustelussa.

Tapakasvatusta (suomalaista kohteliaisuutta) pyritään omaksumaan opetuksen lomassa.

Teemat ja aihepiirit

Shanghain Suomi-koulussa 10 - 13 - vuotiaitten opiskelussa painottuvat omat harrastukset ja muut varhaisnuorille tärkeät aiheet kuten ystävyys. Opiskelu tapahtuu pääsääntöisesti niihin liittyvän sanaston avulla Lisäksi suomalaisuutta opitaan suomalaisen kulttuuriperinnön kautta. Oppilas tietää merkittävimmät suomalaiset merkkihenkilöt (esim. Agricola, Runeberg, Kivi, Lönnrot) sekä suomalaiskansalliset merkkipäivät (esim. itsenäisyyspäivä, Kalevalanpäivä), juhlat (esim. juhannus) ja juhlapyhät (esim. joulu, pääsiäinen) niihin kuuluvine tapoineen. Myös suomalaiset tavat häihin, kastetilaisuuksiin ym. perhejuhliin liittyen tulevat oppilaille tutuiksi.

Etsitään itse tietoa Suomesta ja suomalaisista tavoista. Käytetään hyväksi tietokirjallisuutta, sanoma- ja aikakauslehtiä, Internetiä, elokuvia ja Suomeen liittyviä televisio-ohjelmia. Leikitään reportteria ja kerätään tietoa sukulaisia ja tuttavia haastatellen. Tutkiessaan ja etsiessään tietoa oppilas tyydyttää uteliaisuuttaan ja kokee osallisuutta ympärillään olevaan maailmaan.

Opetusvihjeitä
*• aikakausi- ja sanomalehdet, oma lehti, julisteet, mainokset
*• tietokirjat, äidinkielen, ympäristö- ja luonnontiedon ja historian oppikirjat
•* draamaleikit, omat esitykset
•* runot
•* laulut
•* suomalainen musiikki
*• kirja-arvostelut, elokuva-arvostelut
•* äänikirjat
•* lukeminen: opettaja lukee, oppilas lukee itsenäisesti, oppilas lukee parilleen
* kirjoittaminen: sadut, tarinat, kirjeet, kaunokirjoitus; yksin, parin kanssa, ketjukirjoitus
•* kielioppi
*• kuunteluharjoitukset: haastatteluja, oppilaiden kuulumisia ja tarinoita, arvoituksia, sanomalehtitekstejä, kirjeitä, artikkeleita Internetistä, lauluja, runoja, sanontoja, mahdollisesti tarinoita eri murteilla

Suomi toisena / vieraana kielenä

Suomi toisena/ vieraana kielenä – ryhmässä pääpaino on rohkaista ja kannustaa oppilasta suomen kielen käyttöön. Lisäksi tutustutaan mahdollisimman monipuolisesti suomalaiseen kansanperinteeseen, historiaan ja tapakulttuuriin. Sujuvan suomen kielen puhe-, luku- ja
kirjoitustaidon saavuttamiseksi on yhteistyö kodin kanssa ensiarvoisen tärkeää.

Ryhmässä toimitaan ikäkauden tavoitteiden ja sisältöjen mukaisesti, mutta huomioidaan ryhmän omat erityispiirteet, tavoitteet ja oppimissisällöt.

Oppimistavoitteet

Oppilas
*• innostuu suomen kielen opiskelusta
*• säilyttää motivaation suomen kielen opiskelussa
*• rohkaistuu käyttämään suomen kieltä eri tilanteissa pelkäämättä virheitä
* •oppii ääntämään suomen kieltä ja saamaan itsensä ymmärretyksi jokapäiväisissä tilanteissa
•* oppii lukutaitoa oman tasonsa mukaisesti
•* oppii kirjoitustaitoa oman tasonsa mukaisesti
•* laajentaa sanavarastoaan
•* tutustuu suomenkieliseen lasten- ja nuorten kirjallisuuteen
•* tutustuu suomalaiseen kulttuuriperintöön ja oppii vertailemaan omaa ja suomalaista kulttuuria ja arvostamaan molempia kulttuureja

Opetussisällöt

Tutustutaan arkipäivän tilanteisiin ja harjoitellaan niissä toimimista.

Käytetään monipuolisesti loruja ja runoja, sekä lauluja ja laululeikkejä oppilaan ikätaso huomioiden.

Tutustutaan suomen kielen keskeisimpiin kielioppirakenteisiin ja harjoitellaan niitä monipuolisesti.

Opitaan puhutun ja kirjoitetun kielen eroja.

Suomenkieliseen lasten- ja nuorten kirjallisuuteen tutustutaan monipuolisesti kaikki kirjallisuuslajit huomioiden.
Tutustutaan Suomalaisiin juhla- ja merkkipäiviin.

Opetusvihjeitä
•* lorut, runot
•* laulut ja laululeikit
•* draamaleikit, roolileikit
•* arkipäivän tilanteet ja niiden harjoittelu
•* suomenkieliset lasten- ja nuortenkirjat
•* suomalainen musiikki
* aikakausi- ja sanomalehdet
•* Suomen luonto ja eläimet
•* suomalaiset tavat, kulttuuri ja historia
•* suomalaiset elokuvat ja tv-ohjelmat
•* suomen ja toisen oman kielen vertaaminen
•* puhutun ja kirjoitetun kielen erot
•* kielioppi