Ekspatriaattielämä sietämättömän kevyttä?
3TOP-ravintolaan oli 23.2. saapunut jopa 25 suomalaista kuuntelemaan Annika Oksasen seminaaria ekspatriaattielämästä. Seminaari perustui Oksasen väitöskirjaan, joka käsittelee suomalaisen naiseuden ja ekspatriaattielämän välistä suhdetta. Väitöskirja pohjautuu ekspatriaattivaimojen, eli ”siirtonaisten” kokemuksiin, sillä 90 % ulkomaille lähetetyistä työntekijöistä on miehiä.
Annika on haastatellut väitöskirjaan 17 suomalaisnaista jotka ovat lähteneet mukaan miehensä komennukselle Singaporeen. Suurimmalla osalla pariskunnista oli lapsia. Haastattelussa oli kolme keskeistä kokemuskategoriaa: Singaporeen lähtö ja sinne asettautuminen, parisuhde sekä naisten jääminen kotirouvaksi.
Annikalla oli seminaarissa kolme pääkysymystä, joihin hän pyrki vastaamaan:
Mikä lähetettyjen työntekijöiden ja heidän puolisoidensa elämänmuodossa on kaikkein kuluttavinta parisuhteen näkökulmasta? Mikä on yleisin, kirjallisuudessa ja julkisuudessa esiintyvä, ekspattielämää koskeva harhaluulo? Miksi erityisesti suomalaiset kotona olevat naiset ajattelevat helposti olevansa ”vain” kotona?
Annikan mukaan lähtevä puoliso voidaan nähdä mahdollistajana, sillä ulkomaan komennus riippuu usein puolison halukkuudesta lähteä mukaan. Komennus voi jäädä väliin, jos puoliso ei tue komennusta. Mukana oleva puoliso mahdollistaa sen, että työssä käyvä pystyy uppoutumaan täysin työntekoon. Työssäkäyvä lähtee yleensä komennukselle ennen muuta perhettä, näin ollen muutto ja kaikki käytännön asiat jäävät puolison hoidettavaksi.
Ekspatriaattielämänmuoto on perinteinen porvarillinen malli, mies käy ansiotyössä ja vaimo on kotona. Nainen kokee usein olevansa haavoittuvammassa asemassa mieheen verrattuna. Nainen on taloudellisesti riippuvainen miehestä. Taloudellisen riippuvuuden myötä myös henkinen riippuvuus lisääntyy.
Parisuhteen näkökulmasta kaikkein kuluttavinta ekspattiaattielämässä ovat toisen pitkät poissaolot. Ekspatriaattinaiset tottuvat miehen matkusteluun ja itsenäiseen päättämiseen perheenasioista. Joskus he jopa kokevat miehen kotona olon kiusallisena. On vaikeaa tottua siihen, että mies onkin kotona.
Kaikki haastateltavat painottivat, että parisuhteen pitää olla kunnossa, kun tehdään päätös ulkomaankomennukselle lähdöstä. Se koetaan tärkeänä, koska nainen lähtee parisuhteen varassa komennukselle.
Siirtonaisen tärkeä tukipilari ovat toiset ekspatriaattivaimot. Kaikista muista perheenjäsenistä poiketen puoliso on ainoa, jolla ei ole sosiaalista verkkoa työn tai koulun kautta.
Ekspatriaattielämään sopeutumisen ydin ei ole paikalliseen kulttuuriin sukeltaminen. Tärkein, mihin sopeutua on uusi elämänmuoto, ekspatriaattikulttuuri, ei pelkästään paikallinen kulttuuri. Parin vuoden komennus on liian lyhyt aika päästäkseen tarpeeksi syvälle paikalliseen kulttuuriin.
Naispuolison asema ei ole helppo. Heidät asetetaan ekspatriaattiyhteisössä ns. seinäruusuiksi. Monet työssäkäyvät miehet ajattelevat, että ekspatriaattinaisen elämä on helppoa. Ekspatriaattipuolisollahan on paljon omaa aikaa ja mahdollisuus toteuttaa itseään! Tämä näkökulma koetaan positiivisena asiana.
Miksi erityisesti suomalaiset naiset ajattelevat olevansa ”vain” kotona? Käsitys johtuu suomalaisen yhteiskunnan kehityksestä ja historiasta. Suomalainen nainen ollut aina töissä. Suomi on poikkeava verrattuna muihin Euroopan maihin. Tästä kertoo myös Suomen sosiaaliturvajärjestelmä, se on rakennettu yksilön varaan, ei perheen. Suomessa vallitsee yksinselviämisen eetos. Ekspatriaattielämänmuoto on suomalaisnaiselle vaikea, sillä ekspatriaattielämä on kaikkea sitä, mitä elämä Suomessa ei ole: ollaan kotona, eikä elätetä itseä tai perhettä.
Seminaari oli erittäin mielenkiintoinen ja se sai liikkeelle suuren joukon kiinnostuneita ja herätti paljon keskustelua aikaan seminaarin päätteeksi nautitulla kuukausilounaalla,. Kuukausilounaalle osallistui 18 henkilöä.
Annika Oksasen väitöskirjaan voit tutustua osoitteessa:
http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/val/sospo/vk/oksanen/
Shanghain suomalaisten asiantuntijaseminaarit jatkuvat 26. maaliskuuta Pia Polsan luennolla ”Maosta materialismiin – kiinalainen kuluttajakäyttäytyminen”. Tule mukaan!
Kuvia tapahtumasta:
Shanghain suomalaisten asiantuntijaseminaarit jatkuvat 26. maaliskuuta Pia Polsan luennolla ”Maosta materialismiin – kiinalainen kuluttajakäyttäytyminen”. Tule mukaan!
Teksti Ina Sulkanen, kuvat Anita Häikiö
